perjantai 17. heinäkuuta 2015

Pihamaan tunnelmia

Pieni tupa ja perunamaa. 
Ja mansikkamaa. Ja hernemaa. Ja, ja, ja :)


Maalla ei hommat lopu kesken, aina on tekemistä. Sipulipenkin perkuuta ja marjojen keruuta voin lämpimin mielin suositella erittäin terapeuttisena ja voimauttavana retriittinä!
 
Mikä onkaan ihanampaa, kuin kiskaista aamulla saappaat jalkaan ja käydä keräämässä tuoreita mansikoita aamupuuron päälle. Nam!




Vadelmia tuli viime kesänä tosi hyvin näillä seuduilla, 
nyt jännätään kuinka tänä kesänä käy!


Puutarhassa riittää hommia myös perheen pienimmille :) 
Ötökkäjahti pitää mielen virkeänä.


Kukkaloistoa pihamaalta.



 

Vielä terassin tunnelmat ja sitten kurkkaus sisätiloihin.



Loppuhun kuvaa keittiön puuhellan muurista.
Vanha tuvan keittiö on nyt osittain päivitetty 2000-luvulle.

Ennen maalausta:


Ja päivitetty ilme, eli jälkeen maalauksen:


Kauniita kesäpäiviä!

-Tuikku-

sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Mitä jäikään kesken?

Heippa hei!

Kesäloma. Mikä ihana tekosyy ottaa päiväunet, ehkä jopa toisetkin :) Jotakin pientä puuhaa fiiliksen mukaan. Rentoa on. Niin rentoa, että alkaa jo kaipaamaan takaisin sorvin ääreen.

Mielessä on jo käynyt kerran, jos toisenkin mitä kaikkia työprojekteja haluan tehdä tulevan lukuvuotena. Toki työnkuvaa määrittelee myös se, mitä suorituksia on tehtävä ennen kuin valmistun artesaaniksi.

Renginkaappi 


Syksyä odottamaan jäi renginkaapin kunnostus,
korjaustöitä sille ehdin tehdä mukavasti ennen lomia.

Renginkaappi on arviolta 1800-luvulta, mahdollisesti jopa vanhempi. Kaappia oli suunniteltu jo polttopuuksi, mutta onneksi ei pesään asti ehtinyt!

Kaappia oli säilytetty vuosikymmeniä kylmässä ulkorakennuksessa ja tupajumit olivat tehneet tehtävänsä. Nakertaneet reiän, jos toisenkin. Vaikka pehuksi mennyttä puuta olikin tässä kaapissa, suurin osa oli takaosassa.


 Kaapin yläreunaan oli joskus vuosien saatossa tehty ilmeisesti rikkoutuneen listan tilalle uusi ylälista. Alaosan lista on alkuperäinen.




Kunnostus aloitettiin pesemällä kaappi myrkyttömällä pesuaineella & juuriharjalla. Kun kaappi oli saanut kuivua pitkän tovin, lakkasin sen venelakalla, näin varmistetaan vanhojen "tietojen" säilyminen uuden pintakäsittelyn alla. Eli vanhoja maaleja ei missään nimessä lähdetty poistamaan näin vanhasta huonekalusta. 



Kaapin yläosaan halusin tehdä tyyliin sopivan, näyttävämmän listan. Hieman massiivisempi ylälista tasapainottaisi kaapin yleisilmettä.
Lista tehtiin männystä, niinkuin kaappikin oli tehty.


Listaan haettiin sopiva muoto käsijyrsin koneella, erilaisia teriä käyttäen. Listat sovitettiin vanhan ylälistan päälle ja liimattiin kiinni pva-liimalla.
Alalista kaipasi myös liimaamista.


Ylälista kiinnitettiin vielä puunauloilla, pysyy sitten varmasti tiukasti kiinni.


Kaapin takaosasta poistin muutaman oikein hapertuneen kohdan, ja tilalle liimattiin uutta puuta. Puunauloilla ja liimalla vahvistettiin muutenkin takaosaa. Uudet puupalat & puunaulat petsasin lähelle vanhentuneen puun väriä.


Kaapin pohjassa oli mystinen pyöreä reikä. Tämä ei voi olla minkään jyrsijän tekeleitä, sen verran symmetrinen oli. Käsijyrsin koneella jyrsittiin palanen pois, ja se paikattiin uudella puupalalla.




Puuta lisättiin myös oviaukon oikeaan reunaan, sillä siitä oli puuta veistelty pois uusien saranoiden tieltä. Tarkoitus on laittaa huomaamattomat lehtisaranat oveen, ja siitä syystä tarvittiin puolisen senttiä lisää puuta.


Kaapin sisäosa oli käsittelemätöntä puuta, petsasin sen kevyesti vesipetsillä tasaisen väriseksi.



Venelakan päälle maalattiin pari kerrosta Vintage- maalin Soft Sand- sävyllä. Tämä toimittaa pohjamaalin virkaa, jonka päälle aletaan hakemaan sopivaa sävyä öljyllä ja pigmenteillä. Valkoiseksi kaappi ei tule jäämään, mutta perehdytään sitten paremmin tuohon pintakäsittelyyn kun kaappi on valmis.



Odotan jo innolla tämän työn valmistumista!
Siitä sitten paremmin myöhempänä!


Arkku

Toinen keskeneräinen työ on vanha työkaluarkku. Arkku kulkeutui meille vanhempieni autotallista. Aika simppelin näköinen arkku, ei kovin prameita rautaosia. Arkku on ollut todella työkalujen säilytyskäytössä vuosia. Arkku saattaa olla arviolta 1920-luvulta.





Arkku on väriltään italianpunainen. Arkku on tyypillisesti maalattu säästeliäästi, eli seinää vasten oleva takaosa on jätetty maalaamatta kalliilla maalilla.


Ensimmäisenä pesin arkun sisältä ja ulkoa. Vanhassa maalissa olikin aika huono sideaine, sillä pesuvesi värjäytyi todella punaiseksi. Sain kuitenkin pahimmat pinttymät pois, ja pohjan siistiksi. Rautaosat hankasin teräsharjalla puhtaaksi ruosteesta.

Kun arkku oli kuivunut noin viikon, suojasin vanhan pintakäsittelyn venelakalla.



Tavoitteena on saada vanhaan simppeliin arkkuun pintakäsittelyllä enemmän näköä. Tarkoitus on tehdä pintaan ootrausta, eli puujäljittelyä maalaamalla.

Pohjamaaliksi tein "puolivanhan" maalisekoituksen, eli vaaleanrusehtava pohjamaali ja sekaan lorautettiin pellavaöljy vernissaa.


Arkun sisäosaan pohjamaaliksi valitsin Otexin, ja pari pintamaalia Tikkurilan Empireä, jota sävyttelin pastapigmentillä luonnon vaaleaksi. Sekaan lorautin vernissaa, maaliin tulee kaunis vanhahtava öljymaalimainen lopputulos.



Ootraus toteutetaan monessa osassa, eli eri työvaiheita on useita. Ennen lomia ehdin tehdä ensimmäisen työvaiheen, eli piiskamaaluksen kaljalla ja luonnonpigmenteillä.



Piiskaus toteutetaan tällä pitkäharjaksisella sudilla.


Ja tältä piiskamaalus näyttää. Pohja kiinnitettiin lakalla. 
Tästä sitten jatketaan syksyllä.





Nyt nautitaan loppuloma ja elokuussa sitten taas uutta oppimaan :)



-Tuikku-