Tällä kertaa kunnostuskohteena oli isoäitini vanha puinen keinutuoli.
Keinutuoli oli ollut vuosikausia ullakolla,
koska se oli käyttökelvottomassa kunnossa.
Keinutuolin istuin oli haljennut ja toinen käsinoja oli myös katkennut.
Keinutuoli oli ollut vuosikausia ullakolla,
koska se oli käyttökelvottomassa kunnossa.
Keinutuolin istuin oli haljennut ja toinen käsinoja oli myös katkennut.
Ensimmäisenä poistin keinutuolista maalit, että näin mitä muuta paikattavaa keinusta löytyisi.
Hioin keinutuolin ja kittasin suurimman kolot puukitillä. Vanha saa kuitenkin olla vanha, joten joten täysin tasaista pintaa ei ole tarkoituskaan saada.
Poistin kaikki naulat, joilla keinua oli korjailtu.
Naulojen tilalle liimattiin puunaulat.
Keinu oli purettava osiin, että saatiin tehtyä tarvittavat puukorjaukset.
Istuin vaati paljon korjausta.
Ensin kartoitettiin mistä kohdista halkeillutta vanhaa havupuuta kannattaa poistaa.
Saumat höylättiin suoriksi lisättiin uutta havupuuta sopivan kokoiset palaset.
Istuin liimattiin kasaan pva-liimalla ja liimausta vahvistettiin poratapeilla.
Istuin puristettiin liimauksen ajaksi huolellisesti kasaan, niin että kaikki saumat varmasti umpeutuivat. Puristuksen apupaloiksi piti tehdä sopivat palaset koivusta, että istuinta pystyttiin puristamaan oikeista kohdista kasaan.
Liima kuivui yön yli ja seuraavana päivänä aloin poistamaan käsityönä ylimääräistä puuta istuimesta.
Työkaluina käytin kavahöylää sekä pieniä mm. soitinrakennuksessa käytettäviä höyliä.
Seuraavana puukorjauksena oli käsinojan korjaus.
Toinen käsinoja oli kahdessa osassa.
Käsinojaan liimattiin sopivan kokoinen palanen koivua ja se muotoiltiin myös käsityönä oikeaan muotoon.
Kun puukorjaukset oli tehty, voitiin keinutuoli liimata jälleen kasaan.
Viimeiseksi liimattiin jalakset paikoilleen.
Kun korjaukset oli tehty, hiersin perinteisen öljymaalin keinutuolin pintakäsittelyä varten.
Keinussa oli ollut ensimmäisenä pintakäsittelynä punaruskea öljymaali, joten perinteitä kunnioittaen halusin tehdä huonekalun ikään sopivan pintakäsittelyn. Keinu on arviolta 1900-1920 -luvulta.
Ensimmäinen maalaus teki mattaisen ja ohuen pinnan.
Toinen kerros öljymaalia antoi herkullisen näköisen pinnan.
Maali on nyt täyteläinen ja peittävä.
Patinoin vielä keinutuolin ja viimeistelin pintakäsittelyn Bistrot- lakalla.
Ja lopputulos näyttää tältä:
Keinutuoli
on taas käyttöhuonekalu!
Olen tyytyväinen lopputulokseen, vanhassa keinutuolissa säilyi sen arvokkuus, kun korjaukset ja pintakäsittelyt tehtiin perinteisillä menetelmillä.
Seuraavaan kertaan!
-Tuikku-
